Eduskunnassa käsitellään nyt Oma Tahto 2020 -nimistä kansalaisaloitetta. Tavoitteena on nykyaikaistaa Suomen aborttilainsäädäntöä. Kansalaisaloitteesta syntyi vilkas keskustelu täysistunnossa.
Kansanedustaja Sari Tanus aloitti kestustelun puhumalla uuden lain vaikutuksista naisten mielenterveyteen. Hänen mukaansa potilaalle pitäisi antaa tietoa muista hoitomahdollisuuksista (erityisesti niistä, jotka säilyttäisivät lapsen hengen). Potilaalla olisi oikeus 5-7 päivän harkinta-aikaan, koska liian nopeasti tehty päätös voisi olla mielenterveydellisesti haitallista potilaalle. Tanus korosti puheessaan, että valtaosa aborttia harkitsevista naisista ei ole sellaisessa mielentilassa, että he voisivat tehdä järkeviä päätöksiä.
Seuraavaksi oli Päivi Räsäsen puheenvuoro. Räsänen totesi, että naiset kärsivät usein pahoinvoinnista, väsymyksestä ja matalasta mielentilasta raskauden alussa. Räsäsen mielestä valtaosa näistä naisista muuttaisivat mielensä jos he vain odottaisivat pari viikkoa. Toinen asia, jonka Räsänen otti esiin oli, että abortissa ei ole vain kyse naisten oikeuksista, vaan myös syntymättömien lasten oikeuksista. Laki pitäisi uudistaa ihan toiseen suuntaan eli tukemaan syntymättömien lasten oikeuksia ja hoitohenkilöstön omantunnonvapautta. Räsänen varoitti, että jos aborttilaki uudistetaan kansalaisaloitteen ehdottamalla tavalla aborttien määrä kasvaisi samalla tavalla kuin Ruotsissa.
Sen jälkeen abortin puolustajat saivat puheenvuoron. Monet kansanedustajista puhuivat iskulauseilla ja hokemilla. Minusta tuntui siltä, että puheet olisivat otettu kokonaan kansalaisaloitteen tekstistä. Kuitenkin pääargumentit olivat, että laki oli vanheutunut, ja että se pitäisi ehdottomasti uudistaa 2020-luvulle sopivaksi laiksi. Toinen argumentti oli, että Suomen pitää seurata muiden valaistuneiden maiden lakia, ja että aborttia pidetään ihmisoikeutena muissa maissa. Kuitenkin uuden aloitteen vastustajat huomauttivat, ettei aborttia virallisesti luokitella ihmisoikeuksiin.
Tämä argumentti on aika yleinen nykykaikaisissa keskusteluissa. Se ei kuitenkaan ole pätevä. Lain pitäisi perustua oikeudenmukaisuuteen ja muihin ikuisiin periaatteisiin kuten heikkojen puolustamiseen, laajan yhteiskunnallisen moraalittomuuden välttämiseen jne., eikä nykyaikaiseen mielipiteeseen. On kaksi syytä miksi lait uudistetaan. Ensimmäinen on, että tilanne muuttuu ja ikuisiin periaatteisiin perustuvat lait pitäisi soveltaa nykytilanteeseen. Toinen syy on, että vanhat lait jostain syystä ovat oikeudenmukaisuutta ja muita ikuisia periaatteita vastaan. Valtaosa aloitteen kannattajista eivät kuitenkaan yrittäneet perustaa uutta aloitetta ikuisiin periaatteisiin. Totta on, että he viittasivat ihmisoikeuksiin. Vastustajat kuitenkin kiistivät sen eivätkä kannattajat yrittäneet selittää miksi he ajattelivat, että uusi laki perustuisi paremmin ihmisoikeuksiin tai miksi tilanne olisi muuttunut sellaiseksi, että meidän pitäisi muuttaa lakia.
Abortin kannustajien vahvin argumentti oli ehkä, että jokaisella potilaalla on itsemääräämisoikeus. Tämä pitääkin paikansa, mutta niinkuin mm. kansanedustaja Niikko otti esiin kyseessä ei ole vain naisen kehosta, vaan myös lapsen elämästä. Eli kysymys on monimutkaisempi kuin ensiksi näyttäisi olevan. Eikö lapsilla muka ole itsemääräämisoikeutta? Jos lapsilla ei ole itsemääräämisoikeutta, jollakulla muulla pitäisi olla vastuu lapsen elämästä. Syy miksi ihmisillä on itsemäärämisoikeus on, että jokaisella pitäisi olla vastuu oman elämänsä kukoistamisesta. Kuitenkin jos joku esim. tajuton potilas sairaalassa, ei itse pysty tekemään omia päätöksiä jonkun muun, kuten lähiomaisen, pitäisi ottaa vastuu ja tehdä oikeat päätökset tälle potilaalle. Tämä lähiomainen ei kuitenkaan saa päättää mitä vain haluaa, vaan hänen täytyy ajatella potilaan parasta. Tämä on itsestäänselvää jos kyse on syntyneestä ihmisestä, mutta tilanne on samankaltainen syntymättömän lapsen tapauksessa. On siis meidän vastuu varmistaa, että lapsi, joka ei vielä itse voi tehdä omia päätöksiään, saa hyvän elämän.
Bella Forsgrénilla oli kuitenkin yksi mielenkiintoinen argumentti. Hänen mukaansa maissa, joissa on tiukempi aborttilaki tehdään enemmän laittomia abortteja. Esim. Brasiliassa tapahtuu erittäin paljon vaarallisia abortteja verrattuna maihin, joissa abortti on laillista. Kuitenkin kun luin lisää huomasin, että Brasilian aborttitilastot ovat usein liioteltuja. Suurin löytämäni väitetty aborttimäärä oli 500 000 aborttia vuodessa. Se tarkoittaisi, että Brasilian aborttitaso olisi 9 aborttia per 1000 naista vuodessa. Täytyy muistaa, että tämä on suurin väitetty numero ja muut lähteet väittävät, että Brasiliassa tapahtuu vain n. 48 000 aborttia vuodessa. Sama luku Suomessa on 11 aborttia per 1000 naista. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa aborttiluku on n. 20. Räsäsen väite siitä, että liberaalinen aborttilaki ei vähennä aborttien määrä vaikuttaisi olevan totta.
Kansalaisaloitetta käsitellään nyt valiokunnassa eli sitä kannattaa seurata vielä. Miltä lopullinen laki näyttäisi jos Suomi loppujen lopuksi saa suvaitsevaisemman aborttilain? Kasvaisiko aborttien määrä maassamme?
Lähteet
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2021+6.aspx#17.58Niikko
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/abortion-rates-by-country
Pesquisa internacional projeta 48 mil abortos clandestinos no Brasil
Diniz, D.; Brito, L.; Ambrogi, I.; Tavares, A. B.; Ali, M. (2019). ”Understanding the sexual and reproductive health needs in Brazil’s Zika-affected region: Placing women at the center of the discussion”. International Journal of Gynaecology and Obstetrics. 147 (2): 268–270. doi:10.1002/ijgo.12924. PMID 31314905. S2CID 197542431.
Vox ad Vitam 
